Kauheeta vauhtia

~ Jari ~ Jätä kommentti

Seuraava ralli Kauheeta vauhtia etteenpäin kertoo siittä, mitä me urheilijapoijjaat oikeesti halutaan. Paljon rahhaa? Ei… Mainetta ja kunniaa? E-hei… Kultasen mitalin? Ei… Vaan emännän!

Kauheeta vauhtia etteenpäin
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 26

Nai nai nai nai nainananainai,
nai nai nai nai nainananainai,
nai nai nai nai, nai nai nai nai,
nai nai nai nana nannannaa.

En sua kilpaurheiluun haasta,
vaikka tuunkin Kaakkimaasta.
Kaakkimaantietä, Kaakkimaantietä
kauheeta vauhtia etteenpäin.

Paljaat varpaat on juastesa paras,
ko lujjaa mennään mäkkee alas,
Mäkelänmettänahretta alas
ja Rintalan aukeeta etteenpäin.

Emmää voitosta huali,
on tärkee toi kuntoilupuali.
Kunnolla kepitän kovankin haasteen,
kon vaan kunnon emännän saan.

Ehtoolla tartun mää vaijerilekkaan,
pyärin ja helvetin kauaksi nakkaan.
Heinäseipäänkin pitkälle heitän
ja massapylkkejä etteenpän.

Enkä mää vauhrista yhtään tinki,
ko jalkojen alla on kiakkorinki.
Saapaskin liitää yli pellon
ja kaartaa jonnekkin mettäänpäin.

Emmää maineesta huali.
On tärkee toi ulkonäköpuali.
Plikkojen sydämiä hurmaan ja hauskutan
keskivartalollani kommeella.

Kentällä siron minä piikkarit jalkaan.
Siittä se juaksukilpailu alkaa.
Kentän reunaan kuappia kaivan,
ja lähtöasentoon kyyristyn.

Sitten kun laukee starttipistooli,
on valmiiksi tehtynä urheilubooli.
Siinä on paljon lährevettä
ja pikkusen sporttista pontikkaa.

Emmää mammonasta huali.
On tärkee toi juamapuali.
Etten pyörtyisi nestehukkaan,
jos viäreeni ketterän emännän saan.

Kun sitten loppuu se urheilupuali,
kansalla on musta kauhee huali,
kun minä tanssin ja urheilujuamia
lipitän plikkojen kunniaks.

En sua kilpaurheiluun haasta,
vaikka tuunkin Kaakkimaasta.
Kaakkimaantietä, Kaakkimaantietä
kauheeta vauhtia etteenpäin.

Eläkeläisen elämää

~ Jari ~ Jätä kommentti

Tästähän kaikki unelmoivat: eläkeläisen elämästä. Seuraavassa rallissa kerron realistisesti, millaista se on.

Mustikoita ja piparminttua
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 25

Nam, hyvää, sano Pirjo,
teki mustikkasmoothien.
Sen piparmintulla maustoi.
Minttu kasvaa tosa
seinän takana.
Mustikat hän poimi
ladon nurkalta.

Tämä on eläkepapan elämää,
herkullista ja terveellistä.
Ko seikkailua haluan
niin tartun kitaraan.
Ja laulun teen vaikka mistä.

Nuorempana monta seikkailua koin.
Elämäni oli vaarallista.
Ko Kaakkimaahan syntyy,
ei vaaraa välttää voi.
On mettään eksyminen pirullista.

Käiväräisen Tarmon kans mettään öksyttiin.
No mitäs, kuljin kera morapuukon.
Vähtärin mettäsä kiven päällä sain
plikalta mä ensimmäisen suukon.

Ko jengi mua hakattavaks mettään raahasi,
en kironnut, en ruvennut mä parkuun.
Kiven maasta koppasin ja päähän kumautin.
Pääsin sillä tavoin karkuun.


On kuljettuna takanani pitkä elämä.
Ei koko stoori mahdu tähän ralliin.
Näen edessäni tassilla mustikkapiirakan…
Jätän runoratsun rouskuttamaan talliin.

Runoilija talvella Tampereella

~ Jari ~ Jätä kommentti

Runoilijoillekin liputetaan. Seuraava laulu kertoo opiskelusta Tampereen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, jossa modernin runouden prakticumia veti Marja-Leena Vainionpää. Yksi analysoimistamme runoista oli Federico Lorcan Lolita, veteen hukkunut tyttö, joka jäi vaivaamaan mieltäni.

Runoilija
Sanat: Jari Isokorpi ja Federico García Lorca
Sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 24

Runoilija talvella Tampereella
ohi sorsapuiston askeltaa
modernin runouden prakticumista
kohti Hervantaa.
Kävellessä hän säveliksi punoo
Federico Lorcan runon:

”Joen rantamilla yö kostuu hiljalleen.
Lolitan rinnoilla oksat
kuolevat rakkauteen,
oksat kuolevat rakkauteen.

Laulaa alaston yö.
Tummuvat maaliskuun sillat.
Lolitan kylvyssä välkkyvät
suolainen vesi ja liljat.
Oksat kuolevat rakkauteen.

Katoilla kimaltaa yön anis ja hopea.
Hopeaa purot ja peilit.
Anista valkeat reidet.
Oksat kuolevat rakkauteen.
Oksat kuolevat rakkauteen.”

Rakkaudesta riutuva Isinkorven Jooseppi
Kiimajärveen sukelsi.
Pyykkärimummot kertoivat,
miten pinnan alle katosi.
Sillä lailla isosetä, rippikoulupoika
teki renkipojan elämästä runon.

Me humanistit talvella Tampereella
runoutta opiskeltiin.
Ympäri Suomea hajaannuttiin.
Perheitä perustettiin.
Elää se runoilija silläkin tavoin
että eteenpäin kävelee,
ja mestarin lailla
suomen kielellä
sanoja solmeilee.
Ja mestarin lailla
suomen kielellä
sanoja solmitsee.

Tarmon Jaava

~ Jari ~ Jätä kommentti

Ko mää olin viistoista, ja Tarmo kuustoista, nin Tarmo osti jumalattoman ison moottoripyärän, joka oli 350 kuutioinen ja kakstahtinen. Sen nimi oli Jaava. Sitte me mentiin!

Tarmon Jaava
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 23

Tännään mennään kännään Jaaran baariin.
Tännään mennään kännään Myllyjuhliin.

Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään
kännään Jaaran baariin.
Tännään mennään kännään
Jaaran baariin.

Ny sitä mennään,
ny sitä mennään,
ny sitä mennään,
ny sitä mennään,
ny sitä mennään
kännään Jaaran baariin.
Tännään mennään kännään
Jaaran baariin.

Kuoppasta tietä,
ruoppasta tietä,
mutkasta tietä,
töppärätietä
kurvista kurviin Tarmon Jaava lentää.

Pom pom pom pom
pom pom pom pom
Pom pom pom pom
pom pom pom pom
Tännään mennään kännään Jaaran paariin.

Jaarasa ollaan
Tarmo ja minä,
Tarmo sano: ”Aja sinä!”
Jaavan sarvet käännän
Kiikan suuntaan.

Ny sitä mennään,
ny sitä mennään,
ny sitä mennään,
ny sitä mennään,
ny sitä mennään
kännään Myllyjuhliin.
Tännään mennään kännään
Myllyjuhliin.

Kuoppasta tietä,
ruoppasta tietä,
mutkasta tietä,
töppärätietä
kurvista kurviin Tarmon Jaava liitää.

Pom pom pom pom
pom pom pom pom
Pom pom pom pom
pom pom pom pom
Tännään mennään kännään Myllyjuhliin!

Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään,
Jaavalla mennään
kännään Myllyjuhliin.
Tännään mennään kännään
Myllyjuhliin.

Kaikki mukaan!

Tännään mennään kännään Jaaran baariin..
Tännään mennään kännään Myllyjuhliin.
Tännään mennään kännään Jaaran baariin!

Soita mulle, Jari

~ Jari ~ Jätä kommentti

Johdatus Aino Räsäsen Helena-kirjojen ja 1970-luvun teinipopin maailmaan. Ylempänä sovitus, jolla osallistun Juhannusviisu 2022 -tapahtumaan 🙂 Melodiaa on madallettu yhdellä sävelaskeleella verrattuna alempaan versioon.

Matkalla Myllymaahan
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 22

Tarinan keksi kai Valtosen Hilja.
Liekö se Jari ja Helena-kirja,
josa Jarina tansseisa etsin Helenaani?
Minä olin Kaakkimaan pojista nuarin.
Sormet paleli ko jäisiä perunoita kuarin.
Pullotin, aarteen kätkin alle puarin.

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Oli perunaviiniä puarin alla.
Me vauhtiin pääsimme sitä juamalla,
kon Isonkorven tiältä kurvasimme Kiikkaan.
Sano Onni: ”On teitillä aikaa vartti
Kiikkapään baarisa ottaa startti”.
Join pöyräsä vartin aikana seittämän kaljaa.

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Täytyy myöntää, että jännittää vähän,
jos Kerttulan plikka eksys lauluun tähän;
häntä koulusa olin vähän ihaillut vilpittömästi.
En tarkemmin likan nimmee muista.
Se taisi olla Helena tai Angelica.
Suakaa anteeksi, kon on toi muistivika.

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Se oli Angelica kiihkeä ruskeatukka
tai Helena poikien sielujen hukka.
Oli heitillä lennokas askel ja leikkisä hymy.
Tunnelma nousee, tekkee miäleni laulaa.
Sivelen pullon viileää kaulaa.
Ovat Kaakkimaanpojat matkalla Myllymaahan.

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Siinä se ehtoo yähön kulu,
ko perunaviini alas nialusta valu.
Me Askon kansa otettiin pihasa huikkaa.
Ei hönöpäisä ilkene hakkee kettään.
Vois iskuyritys mennä mettään.
En Angelikkaa kehtaa eres moikkaa.

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Yks plikka eresä äkkiä seisoo,
minulle niiaa ja käteeni tarttuu,
huulillansa arvoituksellinen hymy.
On Helena ehkä hiukan nuori.
Ei keskeneräisyys häiritte lainkan.
Hän on siinä valosa maailman kaunein friidu!

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Verän liki, tanssimme foksin tai pari.
Sulaurumme ko kuuma pari.
Kuiskas Helena korvaani:
”Soita mulle, Jari!”
Sinä iltana ei ennää tapahru muuta.
Takapenkillä suutelen pullon suuta.
Miten hyvältä maistuukaan perunaviini.

Kaakkimaan pojat tanssimaan!
Kaakkimaan pojat oo-oo.
Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.

Miten hyvältä maistuukaan perunaviini!

Enhän mää ota ko sillon tällön

~ Jari ~ Jätä kommentti

Raittiusliikkeen panivat 1800-luvun lopulla alulle sivistyneet miehet, joiden lempiharrastus oli laulaa juomalauluja, rupatella ravintolassa taiteista ja maailmanmenosta – ja ottaa keskenään kuppia. Omia joskus railakkaitakin juomatapojaan he pitivät esikuvallisina, mutta heitä harmitti porukka, joka rähjäsi juovuksissa ilman sen kummempaa mieltä kohottavaa tarkoitusta.  Sille oli tehtävä jotain ja humanisteja kun olivat, he ehdottivat ratkaisuksi kohtuullisuutta … Seuraava ralli kertoo viattomasta harrastuksestani.

Taipumuksestani juomalauluihin
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 21

Minä olen palkittu raittiusmiäs,
ja sille ny nostan maljan.
Konnen mää ota ko sillon tällön
ja saunasa jokusen kaljan.

Piilijoen kansakoulusa
voitin raittuskilpakirjoituksen.
Tuliliemi -kirjan sain palkinnoksi
ja lauluihini innoituksen.

Kon kitaraa rupesin soittelemaan,
opin Bellmanin sångbookista.
Ei semmosta naista kon Ulla Winblad
löyrä mualta kon krouvista.

Kyllähän kahvee hyvvää on,
kon siihen kastaa pullaa.
Ko pullan päälle voita pannee,
se oikein suusa sullaa.

Miätin, ei se mistään kotosin oo
punahuulista vain haaveilla,
kon voi Ellin boksisa piänet ottaa,
vähän hönösä lauleskella.

Entinen plikkakin toristi:
on maineeeni pelkkää huhhuu.
”Eihän se Jari paljon viinaa jua,
vaikka se siittä puhhuu.”

Jos minä piänestä nillittäisin,
ja naamani olis nuiva.
Nin mahtaisi tästäkin juamalaulusta
tulla aika kuiva.
Saattaisi tästäkin juamalaulusta
tulla aika kuiva!

Uimahallin harjannostajaiset

~ Jari ~ Jätä kommentti

Seuraava ralli kertoo merkittävästä urheilijasta ja taiteilijasta. Se on myös kunnianosoitus menneiden polvien rakennustyölle. Vuonna 1968 pystytetty Kiikan uimahalli oli yksi ensimmäisistä Suomessa.

Rautavaaran Tapio
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 20

Kuusikymmentäluvulla
löin Kiikasa Tapsan kanssa kättä.
Maailman parhaat heittäjät tuntevat
toisensa esittelemättä.

Minä olin silloin kakstoistavuatias
pikkupojan pätkä.
Tapsalla oli flanellipaita
-ja hän oli kuuluisa jätkä.

Oli Kiikasa menosa uimahallin
harjannostajaiset.
Ko me kaksi kommeeta käteltiin,
kuvittelin, että ihastuvat naiset.

Plikkojen suosikkeja siihen aikaan
oli Kirka sekä kultatukka Dänny.
Sotasukupolven laulajat
nuorta yleisöä kovasti pänni.

Otti porukka kahvetta ja konjakkia,
sai koreittain kaljaa juara.
”Kenenkähän irea se mahtoi olla
Rautavaara tänne tuara.”

Siälä rakennuspölyn keskellä
söi soppaa Kiikanojan kansa.
Tapsa nöyränä nurkasa lauloi
ja soitteli kitaraansa.

Uimahallia juhlitaan.
Pankki tarjoaa lisää juamaa.
Ko laulaja yksin hiljaa istuu,
tuskin moni eres häntä huamaa.

Eihän meitä vanhoja pappoja
kukaan juuri minään pirä.
Mutta laulumme kuitenkin vuosien päästäkin
soivat elävinä.
Laulumme kuitenkin vuosien päästäkin
soivat elävinä!

Kiusaajat ja kiusatut

~ Jari ~ Jätä kommentti

Runo 24.2.2022, päivänä, jolloin Ukrainan taivaalla lensi pitkä jono taisteluhelikoptereita.

Kiusaajat ja kiusatut
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 19

On ihmisiä paljon kiusattu,
on mullakin käynyt flaksi.
Kyllä kiusaus tekkee ihmiselle hyvvää,
se kasvattaa taistelijaksi
Jos suakin on koulukiusattu,
no tässähän meitä on kaksi.

Suamesa nin moni kiusaaja
on upotettu lampeen ja vuahon.
Huittisisa pirun ilkeet kiusaajat
sotkettiin vetelään suahon.
Satakunnan kansa vapauresta
nautti vain hetken verran,
kunnes Ruattista ja mualta ulkomailta
saivat viälä ahneemmat herrat.

Krakovasa hevoset nälkäänsä hirnu,
meitä ninko kärpäsiä kuali.
Eihän me ittestä välitetty,
mutta kuninkaasta meillä oli huali.
Ko isonvihan aikaan Bosborin rannalla
orjankahleita nualen.
Miätin miten pakoon menneet aateliset pärjää
siälä Pohjanlahren toisella pualen.

Ei mua kiusatut sureta,
mutta kiusaajista on huali.
Ko yksinään nimmoni kiusaaja
omaan oksennukseensa kuali.
Ko Staliini ja nin moni kiusaaja
omaan oksennukseensa kuali.

Ko olimme nin lääpällämme

~ Jari ~ Jätä kommentti

Ydinpommien varjossa vaurastui optimistinen kansa. Siksi Kekkosen aikaan.

Kekkosen aikaan
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 18

Lämmöllä muistelen Kekkosen aikaa,
ko olimme nin rähmällämme,
välillä oltiin plikkojen päällä
ja välillä selläällämme.
Kekkosen aikaan halitulijal
alla, päällä ja selläällämme.

Kekkosen aikaan venäläisten kanssa
kippisteltiin maljaa.
On paljon kiljua poreilevampaa
ko klasisa on samppakaljaa.
Kekkosen aikaan halitulijal
na zdorovje ja otetaan maljaa.

Oli naapurien kesken semmonen tapa,
että saunotaan ja otetaan grogii.
On paljon hauskempi kaveria olla,
ko että turhan tähren sotii.
Naapurien kesken halitulijallaa
saunotaan ja otetaan grogii.

Ko nuaresta pitäen saa nauttia
luattamusta ja ystävyyttä,
ei ole miäleltään katkera,
eikä tappele ilman syytä.
Nuaresta pitäen halitulijallaa
harjoitetaan ystävyyttä.

Plikat oli kauniita Kekkosen aikaan,
eikä ne paljon puutu nykkään.
Täytyy myäntää että kansojenvälisestä
yhteistyästä mä tykkään.
Plikat oli kauniita, halitulijallaa,
eikä ne puutu nykkään.

Kaiholla muistelen Kekkosen aikaa,
ko olimme niin lääpällämme,
välillä oltiin sellääsä
ja välillä selläällämme.
Kekkosen aikaan halitulijallaa
ko olimme nin lääpällämme.

Oli kommunistiplikalla punaset posket,
ko se kapinalauluja veisas.
Sukuni tarinaa muistellessa
kyynel tulla silmiin meinas.
Kommunistiplikka ko halitulijallaa
meirän kylän lauluja veisas.

Vaivaistaloisa Kekkosen aikaan
syätiin lihasoppaa.
Ny uuret valopäät aatteinensa
liharuakia stoppaa.
::Onko se kumma jos halitulijallaa
me kaipaamme Kekkosen aikaa?::

Nymme Suamesa elämme
tätä bile-Sannan aikaa.
Ko Kristan silmiä kattelee
on niisä nin kummaa taikaa.
On elämä onneksi halitulijallaa
melkein ko Kekkosen aikaan.

Pukki jouluyönä

~ Jari ~ Jätä kommentti

Paljon on kirjoitettu lauluja joulupukin matkaan lähdöstä, mutta vähemmän hänen paluustaan kotiin. Tämä ralli syntyi jouluyönä, kun mietin sitä.

Joulupukin kotimatka
Sanat ja sävel: Jari Isokorpi
Kaakkimaan pojan CV 17

On mietteisänsä joulupukki,
ko se kotoa kohti ajjaa.
Muistelee joulumuareja
ja varsinkin yhtä Raijaa.

Kauan on vanha vanuparta
jouluisin elantoa vuallu.
Muistanu ennoo mainita,
että joulumuari on kuallu.

On joulupukilla vuasien varrella
hiukset jo harventunu.
Näe ei etteensä kunnolla
ko silmisä on toi sumu.

Oli nuarena pukki ahkera miäs,
tyäpaikkana Kyttälän saha.
Mutta kun tyättömyys kunnolla iskee
nin helposti hupenee raha.

Eihän se mammona merkitse,
sen joulupukki tiätää.
Kun vain joku rakastaa,
nin köyhää elämää siätää.

Joulupukki Ahvenuksen tianoilla
vuokralla asusteli.
Jotta voi ostaa jaloviinanpullon,
nin pukkina työskenteli.

Joulumuaria rinnalleen
oli pukin vaikea löytää.
Konnei ollu tarjota samppanjaa
eikä muhkeaa mätipöytää.

Onneksi pukilla kaverina
oli iso, musta kissa,
kunnes hän paarisa tapasi
kylän kauniin riakonissan.

Sinä vuanna kaksion onni täytti,
ko heitä oli liitosa kaksi.
Innoissaan pukki opiskeli
lähihoitajaksi.

On se mukava ihmisiä auttaa,
ko siittä saa jopa rahhaa.
Eihän se pukki kellekkään
ole tahtonu mittään pahhaa.

Ko muari kuali niin heikkeni
se kissankin ruakapuali.
Ja sehän täsä on murheellista,
että kissakin suruun kuali.

Sai pukki piänen eläkkeen,
koki pätkätyön varjopualen.
Onneksi meillä on ruakajono,
kyllä Suami pittää meistä hualen.

Onhan se sentään mukavaa,
että joulun kellot helää.
Kyllähän miäs yhren joulun
vaikka kissanruualla elää.

On joulupukilla unelma,
sehän täsä miältä nostaa,
että ahkera tyämies jouluna
voi pari jaloviinapulloa ostaa.

Klasit huurtuu, auto renkaat lipsuu,
ei pukki nää juuri mittään.
Onneksi huikka jaloviinaa
autoa tiällä pittää.

Sakeasti sattaa lunta,
ei ole tiatoa tiästä.
Nuaruuden muistot lämmittävät
yksinäistä miästä.

Turha sitä on mainita,
se kiinnosta ei kettään,
että jouluyänä yksi vanuparta
ajo rämällä autolla mettään.