Alle kymmenvuotiaana nauratin kyläläisiä laulamalla Katri-Helenan, Irwin Goodmanin ja Henry Theelin äänillä. Murrosikä katkaisi koomikon urani. Kun laajensin ohjelmistoa Romanssiin Sua vain yli kaiken ma rakastan, tulkintani muistutti mouruavaa, irstasta kollikissaa. Isä suositteli, etten enää kauheasti laulaisi, koska mahdollisuuteni peitota Leif Wager tai Olavi Virta romanttisena laulajana ja ensirakastajana on olematon. Otin opiksi. Hankin kitaran säveltääkseni äänialalleni paremmin sopivia ralleja.

Kitarasointuja opetellessa syntyi Tyttö nukkuu vieressään nukke ja nalle, päällisin puolin unettava ja nätti A-mollissa kulkeva tuutulaulu. Testasin sitä nuorempaa sukupolvea nukuttaessani. Saatoin laulaa myös tyttöystävälle ja hänen kavereilleen. Vuosia myöhemmin hämmästyin, kun keski-ikään varttuneet lapset alkoivat sitä toivoa. Erityisesti siitä tuli hieman hiprakassa olevan yleisön suosikki. Koska rallin tekijä on 15-vuotias setämies 1970-luvulta, laulu on ehkä seksistinen, mutta ainakin itselleni se on alitajuntaa rentouttava, terapeuttinen ja kierolla tavalla viihdyttävä.

Laulu täyttää vuonna 2021 viisikymmentä vuotta!

Tyttö nukkuu vieressä nukke ja nalle.
Naisista puhuvat veljekset Ville ja Kalle.
Tuulen vire puhaltaa vienosti sisälle.
Ja äiti miettii antaisko tänään isälle.
Vaari salaa vuoteessaan selaa uutta Rattoaan.
”Tuon naisen kanssa mukava kelliä ois.”
Kärpänen syvämietteinen
lentää huoneessa pohtien
mistä parhaiten verta imeä vois.
Ja on ikään kuin kaikki unessa ois,
on ikään kuin kaikki unessa ois,
mutta koppoti, koppoti, koppoti, koppoti.

Tyttö nukkuu vieressä nukke ja nalle.
Pippelillä leikkivät veljekset Ville ja Kalle.
Kärpänen lopulta laskeutuu uhrinsa nisälle.
Ja äiti yhä miettii antaisko tänään isälle.
Tytön huone punertuu, tyttö salaa uneksii,
että tulee kerjäläinen ja neitsyyden vie.
Nalle katsoo himoissaan ystäväänsä nukkuvaa
ja ottaa sitten nuken takaa päin.
Ja kaiken tuon omin silmin näin,
sen kaiken verhojen raosta näin.
Mutta koppoti, koppoti, koppoti, koppoti.

Tyttö nukkuu vieressä nukke ja nalle.
Uneen myös vaipuvat veljekset Ville ja Kalle.
Vaari lehtensä kätkee ja hiipii pisille.
Ja äiti päättää lopulta antaa isille.
Vain kärpänen veren imettyään hymähtää:
”Tämä on pirun mukavaa porvarielämää.
Häh häh häh häh hää.”