Tästähän kaikki unelmoivat: eläkeläisen elämästä. Seuraavassa rallissa kerron realistisesti, millaista se on.
Mustikoita ja piparminttua Sanat ja sävel: Jari Isokorpi Kaakkimaan pojan CV 25
Nam, hyvää, sano Pirjo, teki mustikkasmoothien. Sen piparmintulla maustoi. Minttu kasvaa tosa seinän takana. Mustikat hän poimi ladon nurkalta.
Tämä on eläkepapan elämää, herkullista ja terveellistä. Ko seikkailua haluan niin tartun kitaraan. Ja laulun teen vaikka mistä.
Nuorempana monta seikkailua koin. Elämäni oli vaarallista. Ko Kaakkimaahan syntyy, ei vaaraa välttää voi. On mettään eksyminen pirullista.
Käiväräisen Tarmon kans mettään öksyttiin. No mitäs, kuljin kera morapuukon. Vähtärin mettäsä kiven päällä sain plikalta mä ensimmäisen suukon.
Ko jengi mua hakattavaks mettään raahasi, en kironnut, en ruvennut mä parkuun. Kiven maasta koppasin ja päähän kumautin. Pääsin sillä tavoin karkuun.
On kuljettuna takanani pitkä elämä. Ei koko stoori mahdu tähän ralliin. Näen edessäni tassilla mustikkapiirakan… Jätän runoratsun rouskuttamaan talliin.
Runoilijoillekin liputetaan. Seuraava laulu kertoo opiskelusta Tampereen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, jossa modernin runouden prakticumia veti Marja-Leena Vainionpää. Yksi analysoimistamme runoista oli Federico Lorcan Lolita, veteen hukkunut tyttö, joka jäi vaivaamaan mieltäni.
Runoilija Sanat: Jari Isokorpi ja Federico García Lorca Sävel: Jari Isokorpi Kaakkimaan pojan CV 24
Runoilija talvella Tampereella ohi sorsapuiston askeltaa modernin runouden prakticumista kohti Hervantaa. Kävellessä hän säveliksi punoo Federico Lorcan runon:
Laulaa alaston yö. Tummuvat maaliskuun sillat. Lolitan kylvyssä välkkyvät suolainen vesi ja liljat. Oksat kuolevat rakkauteen.
Katoilla kimaltaa yön anis ja hopea. Hopeaa purot ja peilit. Anista valkeat reidet. Oksat kuolevat rakkauteen. Oksat kuolevat rakkauteen.”
Rakkaudesta riutuva Isinkorven Jooseppi Kiimajärveen sukelsi. Pyykkärimummot kertoivat, miten pinnan alle katosi. Sillä lailla isosetä, rippikoulupoika teki renkipojan elämästä runon.
Me humanistit talvella Tampereella runoutta opiskeltiin. Ympäri Suomea hajaannuttiin. Perheitä perustettiin. Elää se runoilija silläkin tavoin että eteenpäin kävelee, ja mestarin lailla suomen kielellä sanoja solmeilee. Ja mestarin lailla suomen kielellä sanoja solmitsee.
Ko mää olin viistoista, ja Tarmo kuustoista, nin Tarmo osti jumalattoman ison moottoripyärän, joka oli 350 kuutioinen ja kakstahtinen. Sen nimi oli Jaava. Sitte me mentiin!
Tarmon Jaava Sanat ja sävel: Jari Isokorpi Kaakkimaan pojan CV 23
Johdatus Aino Räsäsen Helena-kirjojen ja 1970-luvun teinipopin maailmaan. Ylempänä sovitus, jolla osallistun Juhannusviisu 2022 -tapahtumaan 🙂 Melodiaa on madallettu yhdellä sävelaskeleella verrattuna alempaan versioon.
Matkalla Myllymaahan Sanat ja sävel: Jari Isokorpi Kaakkimaan pojan CV 22
Tarinan keksi kai Valtosen Hilja. Liekö se Jari ja Helena-kirja, josa Jarina tansseisa etsin Helenaani? Minä olin Kaakkimaan pojista nuarin. Sormet paleli ko jäisiä perunoita kuarin. Pullotin, aarteen kätkin alle puarin.
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Oli perunaviiniä puarin alla. Me vauhtiin pääsimme sitä juamalla, kon Isonkorven tiältä kurvasimme Kiikkaan. Sano Onni: ”On teitillä aikaa vartti Kiikkapään baarisa ottaa startti”. Join pöyräsä vartin aikana seittämän kaljaa.
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Täytyy myöntää, että jännittää vähän, jos Kerttulan plikka eksys lauluun tähän; häntä koulusa olin vähän ihaillut vilpittömästi. En tarkemmin likan nimmee muista. Se taisi olla Helena tai Angelica. Suakaa anteeksi, kon on toi muistivika.
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Se oli Angelica kiihkeä ruskeatukka tai Helena poikien sielujen hukka. Oli heitillä lennokas askel ja leikkisä hymy. Tunnelma nousee, tekkee miäleni laulaa. Sivelen pullon viileää kaulaa. Ovat Kaakkimaanpojat matkalla Myllymaahan.
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Siinä se ehtoo yähön kulu, ko perunaviini alas nialusta valu. Me Askon kansa otettiin pihasa huikkaa. Ei hönöpäisä ilkene hakkee kettään. Vois iskuyritys mennä mettään. En Angelikkaa kehtaa eres moikkaa.
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Yks plikka eresä äkkiä seisoo, minulle niiaa ja käteeni tarttuu, huulillansa arvoituksellinen hymy. On Helena ehkä hiukan nuori. Ei keskeneräisyys häiritte lainkan. Hän on siinä valosa maailman kaunein friidu!
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Verän liki, tanssimme foksin tai pari. Sulaurumme ko kuuma pari. Kuiskas Helena korvaani: ”Soita mulle, Jari!” Sinä iltana ei ennää tapahru muuta. Takapenkillä suutelen pullon suuta. Miten hyvältä maistuukaan perunaviini.
Kaakkimaan pojat tanssimaan! Kaakkimaan pojat oo-oo. Kaakkimaan pojat matkalla Myllymaahan.
Raittiusliikkeen panivat 1800-luvun lopulla alulle sivistyneet miehet, joiden lempiharrastus oli laulaa juomalauluja, rupatella ravintolassa taiteista ja maailmanmenosta – ja ottaa keskenään kuppia. Omia joskus railakkaitakin juomatapojaan he pitivät esikuvallisina, mutta heitä harmitti porukka, joka rähjäsi juovuksissa ilman sen kummempaa mieltä kohottavaa tarkoitusta. Sille oli tehtävä jotain ja humanisteja kun olivat, he ehdottivat ratkaisuksi kohtuullisuutta … Seuraava ralli kertoo viattomasta harrastuksestani.
Taipumuksestani juomalauluihin Sanat ja sävel: Jari Isokorpi Kaakkimaan pojan CV 21
Minä olen palkittu raittiusmiäs, ja sille ny nostan maljan. Konnen mää ota ko sillon tällön ja saunasa jokusen kaljan.
Kon kitaraa rupesin soittelemaan, opin Bellmanin sångbookista. Ei semmosta naista kon Ulla Winblad löyrä mualta kon krouvista.
Kyllähän kahvee hyvvää on, kon siihen kastaa pullaa. Ko pullan päälle voita pannee, se oikein suusa sullaa.
Miätin, ei se mistään kotosin oo punahuulista vain haaveilla, kon voi Ellin boksisa piänet ottaa, vähän hönösä lauleskella.
Entinen plikkakin toristi: on maineeeni pelkkää huhhuu. ”Eihän se Jari paljon viinaa jua, vaikka se siittä puhhuu.”
Jos minä piänestä nillittäisin, ja naamani olis nuiva. Nin mahtaisi tästäkin juamalaulusta tulla aika kuiva. Saattaisi tästäkin juamalaulusta tulla aika kuiva!
Kaakkimaan pojan CV 