Hauta kaivetaan mittojen mukaan.

Tänään syntymäpäivänäni lapio iski kovaan savimaahan lähellä juhannuskokkoa. Maa on haudan kaivamiseen erinomainen ja sopivan syvyinen, tasapohjainen kuoppa syntyi isokorpilaiset työtaidot perineeltä tyttäreltä ja vävypojalta ripeästi. Oli kunnia johtaa tehokasta työtä.

Määräys haudan kaivamiseen tuli suvulta. Siskon perhe ilmoitti, että haudan on oltava valmis 24. toukokuuta mennessä. Samalla meitä kiellettiin tekemästä muita toimenpiteitä oma-aloitteisesti. Lankomies Asko tulisi varhain kyseisenä aamuna johtamaan hautausta ja siihen valmistavia toimia.

Kaivajat poseeraavat työnsä ääressä.

Siskon perhe ei ole ensi kertaa asialla. Joitain vuosia sitten he toteuttivat projektin Isossakorvessa. “Hiekka vain kirskui aamuyöllä hampaissa”, muisteli mukana ollut sillä kertaa lievästi epäonnista tapahtumaa.

En tässä vaiheessa kerro hankkeesta enempää. En nimittäin voi vielä mennä takuuseen projektin sataprosenttisesta onnistumisesta. Kysymys on vaativasta, työläästä ja aikaa vievästä toimenpiteestä, jonka toteuttamista niin monet ovat hiljaa mielessään hautoneet, mutta vain harvat saattaneet sen onnekkaaseen lopputulokseen. Paljon enemmän on tarinoita hankkeen pieleen menosta kuin loistavasta onnistumisesta.

Millaisesta projektista siis on kysymys? Lukijat voivat esittää oman teoriansa vaikka blogi-kommenttina. Palaan myöhemmin asiaan, jos minulla on jotain kerrottavaa.

Hauta.