Pitoainekriisi Afrikassa

Heittäjien klubin lukijat ovat toistuvasti alkaneet kysellä, mitä kuuluu bambaraprinsessa Annille, joka Saappaanheittäjien talossa tarinoi afrikkalaisesta saappaanheitosta selkeällä ja luovalla englannin kielellä, jotka tarinat sitten lähetyspappi Rutkosen opettajatarvaimo Anni Rutkone käänsi luettavalle suomenkielelle. Eikö Anni voisi alkaa blogata, on ehdotettu.

Lähetin Annille sähköpostia ja välitin lukijoiden toivomuksen. Anni vastasi, että itse asiassa hän on uneksinut omasta blogista maailman arvostetuimmassa saapasmediassa, mutta sori, nyt hänellä on paha masis.

Kaikki alkoi lempiapina Zurista. Heti kun IBTA:n julistama teippi- ja pitoainekielto astui voimaan, Zuri alkoi murjottaa ja kietoi entistä enemmän kaksipuolista teippiä sormiensa ympärille ja ruiskutti mielenosoituksellisesti pitoainesprayta karvaisiin sormiinsa pitkän aikaa. Nyt se istuu pappi Rutkosen terasilla kuin ekstaasissa ja nuuhkii sormiaan. Ja kun sormet lakkaavat tuoksumasta tuolle ihanan pihkaiselle lumoaineelle, se ruiskuttaa sprayta lisää. Se ei enää heitä saapasta vaan se vaikuttaa surulliselta ja apaattiselta. Sen pupillit ovat laajentuneet. Anni on syvästi huolissaan Zurista.

Pian Zurin koukkuun jäämisen jälkeen syttyi Bambara-kylässä uusi kriisi. Pitoainekiellon jälkeen saapasseura Jumapili Throwersien ykköskilpailija motoristi-saappaanheittoseura Black Bambaras from Hell eli Helvetin mustat bambarat kieltäytyi ottamasta osaa saapaskisoihin siihen saakka, kunnes teippi- ja pitoainekielto on kumottu. Nyt seuran urheilijat presidenttinsä Obaman johdolla istuvat mielenosoituksellisesti munglebungle-puun alla ja ilmoittavat olevansa lakossa, kunnes Namibian saappaanheittoliitto tulee järkiinsä.

Eniten Anni on huolissaan lähetyspappi Rutkosesta. Pitoainekiellon jälkeen Rutkone on kieltäytynyt koskemasta koppurasaappaaseen ja siirtynyt käyttämään 1990-luvun puolivälin nokialaisia Kontio-kumisaappaita, joita hänellä on varastoituna monta tuliterää paria. Kun afrikkalaisella saapaanheittoyleisöllä on ollut mahdollisuus vertailuun, niin Rutkosen heitot on arvioitu paljon komeammiksi kuin aikaisemmalla, melko pienikokoisella välineellä tehdyt, loppujen lopuksi melko vaatimattomat liidot. Kumisen kotkan hidas purjehdus taivaalla on toisinaan koettu vaikuttavan majesteetilliseksi, vaikka heitot ovat kantaneet parhaimmillaankin niukasti yli 30 metrin. Myös kuuluisa kolmipolvinen liito sopivassa tuulenvireessä on muutaman kerran nähty.

Mikä pahinta, kumisella saappaalla kisailemaan on siirtynyt myös kylän voimamies Jabari.  Jumapili Throwersien edustajat vannovan kuulevansa selkeällä afrikankielellä äänen bäng, kun saapas Jabarin kädestä irtoaa. Herkkäkorvaiset kuulevat paljon enemmän.

Enoltaan noitarummun perinnöksi saanut Zuberi on säveltänyt saapasrokin Bum bäng-ö-bäng-bum Jabarin vaikuttavien kumisaapasesitysten kunniaksi. Bum syntyy siitä, kun Jabarin tukijalka iskee maahan, selittää Zuberi. Se on kuin norsun tanssahdus! Bäng-ö-bäng syntyy siitä, kun Jabarin kädessä kumiterän varsi notkahtaa vetovaiheessa taakse kahdesti. Ja toinen Bum syntyy siitä, kun saapas taivasta kohti kiidettyään syöksyy maahan 16 metrin kohdalla.

Anni itse sanoo pidättäytyneensä nokialaisen perinnesaappaan heitosta, koska sitä ei ole lueteltu IBTA:n virallisten kilpailuvälineiden listalla. Afrikkalaista ilmapiiriä aistinut Anni kertoo vakuuttuneensa siitä, että IBTA.n valitsema kumisen kehityksen tie on oikea myös Bambara-kylän näkökulmasta.

”Pitoainekriisi tarjoaa mahdollisuuden uudistua ja valita uusi tie. Me Jumapili Throwersien heittäjät olemme vakuuttuneet, että voimme tehdä kumisemmasta ja taipuisammasta kilpailuvälineestä paljon paremman kuin nykyinen on. Kyky ratkaista maailmanlaajuinen pitoainekriisi erottaa vahvan kansainvälisen yhteisön heikosta”, kirjoittaa Anni.

PS. Bambaraprinsessa Annin blogeja odotellessa julkaisemme Annin klubiimme kirjoittamat afrikkalaiset tarinat englanniksi ja suomeksi.

Anni in English
Anni Suomeksi

[HTML1]

Matti, Miffy ja Mää

Kadehdin muinaista kaveriani Mattia. Joskus harmaaksi maalattu mies on keskellä myrskyn silmää ja elää elämänsä tähtihetkeä. Ympärillä on kiihkeä, noitajahtiin virittäytyneen joukon lauma ja sen keskellä Matti on ainoa rauhallinen mies. Pääministeri.

Mattiin tutustuin Nurmijärven Sanomien aikoina. Matti oli paikkakunnan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, muistaakseni, ja vieraili usein lehdessä. Median merkityksen entisenä päätoimittajana tuntien kävi sanalla. Juttelimme Suomen tulevaisuudesta ja pohdimme eri näkökulmista mm. kysymystä, millainen on hyvä presidentti. Puhuimme välillä historiasta. Molemmat totesimme diggaavamme Kekkosta ja jälleen käänsimme katseemme takaisin tulevaisuuteen.

Sanoin Esalle joskus 1990-luvulla, että Matista tulee vähitellen Suomen pääministeri. Voi tulla presidentti, jos kekkosempaa ei löydy. Vaikka Matti muistuttaa enemmän Kokkosta kuin Kekkosta. Kekkosessa on hieman Isokorpea. Kekkonen viihtyi votkan, tyttöjen ja venäläisten seurassa. Matti vain tyttöjen ja venäläisten, joihin syvempi suhde ei ehkä ilman votkaa onnistu. Presidenttiydestä ja pääministeriydestä viis! Se Kekkoselle ja Matille on yhteistä, että molemmat elävät täysillä keskellä myrskyä. Matti nyt ja Kekkonen vieläkin.

Jotta tarinan kaari toteutuu, tarvitaan kohtalokas nainen.  Menneellä viikolla median huomion valloitusyrityksen teki Miffy, Vantaan sivistyslautakunnan sivistynyt  vasemmistoedustaja, vaikuttavilla hardcorekuvilla. On pakko myöntää, että mieluummin seuraisin tästä edes Miffyn, tuon rohkean perheenäidin tarinaa, sori vanha kamu, mutta mitä tekee Matti?

Matti veti kylmästi esiin salaisen media-aseen, tuppeen sahatun koivulaudan! Tiedättekö mikä se on?  Kaakkimaan poikana voin valistaa, että se on särmäämätön koivulauta, siis sellainen lauta, johon koivun kuori on jätetty päälle, kun ei ole särmärille ollut vara maksaa palkkaa. Sellaisia Vanhasen tiilitalon takapihalta löytyy varmasti iso tapuli. Poliisi ja Tekniikan Maailma tutkivat…

Ja tuppeen sahatun koivun myötä Miffy, tuo suloinen juonittelija,  median valokeilassa himmeni ja tuppeen sahattu koivu seisoi tukevasti estraadilla. On kateellisena pakko kysyä, Matti, miten sinä sen teit?

Lukija voi  ihmetellä, miten tämä tarina liittyy saappaanheittoon. Yhteistä on ooppera. Suomen asioiden hoito ja siihen liittyvä media on alkanut entistä johdonmukaisemmin  toistaa oopperan kaavaa. Siihen liittyy suuria sankaritekoja, juonittelua, halpamielisyyttä ja kohtalokas nainen. Aivan kuten saappaanheitossa.

Nauttikaa taiteesta ja saappaanheitto-oopperasta. Jonkinmoisina kohtalon heitteleminä oopperahahmoina te tulevaisuudessa muistatte Matin, Jorman, Kekkosen, Kokkosen, Saapasnaisen ja sen häijyn nimimerkkikirjoittajan. Unohtakaa Miffy ja minut.

[HTML1]